Kulttuuria ja kulinarismia. Pieninä annoksina.

Lauantaiaamu alkaa kauniina. Herätys suht aikaisin ja aika lähteä kohti ensimmäistä kulttuurinähtävyyttä, Shivan temppeli. Iso iso patsas Shivasta, paljon ihmisä pörräämässä ympärillä ja tekemässä omia uskonnollisia rituaaleja. Esim uhrasivat maitoa kivipaaden päälle. Ihan hauska kokemus. Ja sitten matkamme jatkui taasen.

Intian liikenne on kokemus itsestään. Aluksi se tuntui ihan mahdottomalta, mutta nyt siihen rupeaa jotenkin turtumaan. Autoja, riksoja, mopoja, pyöriä ja kaikenmaailman menopelejä on miljoona! Ja liikennesäännöt on vain ohjeellisia. Esim moottoripyörä ohittelemessa autoja jalkakäytävällä tai se, että auto ohittelee liikennettä liikenteenjakajan väärältä puolen, on hyvin tavallista. Kaistoja saatta olla kolme, mutta rinnakkain saattaa mennä kuusikin autoa. Ja välillä näyttää siltä, että lähdetään ajamaan yksisuuntaista katua väärään suuntaan, mut se onkin vain vähän leveäksi mennyt vastaantuleva liikenne. Mut jotenkin se kaikki vain toimii omalla hassulla tavallaan ja liikenne sujuu vaikka sekaan tungetaan vielä vapaanaolevat lehmät..

Sitten olikin vuorossa paikallinen linna tai kartano tai miksi sitä nyt sanoiskaan. Ei mikään ihmeellinen paikka. Paljon huoneita, joissa ihan liikaa sisustusta. Rupes melko nopeasti kyllästyttää. Ruokaa siis.

Käytiin syömässä Hong Kong Hassle nimisessä paikassa. Aivan huippua! Kiinalaista ruokaa halvalla niin paljon kuin napa vetää. Hyviä alkupaloja kannetaan pöytään kunnes sanoo, että riittää. Sitten saa ite koota oman annoksen kymmenistä täytteistä, joka sitten paistetaan. Suorastaan makoisaa!

Illalla sitten lähdettiinkin baareilemaan. Nähtiin porukka Hard Rock Cafessa. Pari juomaa alle, katu kebut naamaan ja sitten lähistöllä olevaan yökerhoon, joka oli talon katolla. Ilta oli aika lyhyt, koska paikat menee kiinni aikasin. Niinpä jatkot on tämän maan juttu. Tultiinkin tänne kotia pelaamaan Sign Staria ja hauskaa oli. Väsy kuitenkin taas iski ja nukkumaan mentiin ja jätettin isäntä ja emäntä pelaamaan vielä parit laulut. Uni maistui vaikka yöllä moskeija vähän lauloikin keskellä yötä meidän huoneeseen..

Delhi ja Bangaloren alku

Lento Intiaan, mukava kokemus! Meillä oli alla uusi Finskin kone, jossa jokaisella oli oma ruutu. Siinä sai sitten ite valita pelaako pelejä, kattooko mitä leffaa vai jotain aivan muuta. Eli matka oli melko rattosaa. Mutta lennon aikana sitä huomattiin, että meidän kannalta ei kovin otollinen aika lentää. Lähtö klo 18.45 ja perillä Suomen aikaan n klo 1 yöllä. Eli eipä tullut paljon nukuttua koneessa. No, eipä se tässä vaiheessa mitään..

Sitten laskeudettiinkin Delhiin ja kello oli jotain 3.50. Meillä oli noin kaks ja puoli tuntia aikaa lento. Sen luulis helposti riittävän, mutta onneksi tämä on Intia. Aina voi yllättyä.:) Teki todella tiukkaa tuo vaihto! Jo matka toisesta terminaalista toiseen oli pitkä. Tais mennä tunti-puoltoista. Missään ei kunnon opasteita ja piti mennä vähän perstuntumalla. Siinä välissä oli kaikkea byrokraattista. Mm erittäin hyödyllinen (sarkastisella fontilla kirjoitettu) sikainfluenssa tarkastus, maahantulotarkastus ja eri paperien leimaamista. Nämä pojat tykkää leimailla kortteja. Aluksi annetaan kortti käteen, parin metrin päässä se leimataan ja taas parin metrin päässä otetaan lappu pois. No, onpahan töitä kaikille.. Mutta onneksi lopulta päästiin oikeeseen terminaaliin.

Sitten tulikin lisää mutkia matkaan. Kiitos Nordean luottokorttisekoilun, minulla on nykyään eri numeroinen kortti kuin vielä viime viikolla. Eli Intian sisäiset lennot oli ostettu nyt eri kortilla. Ja näille se kortti on kaikki kaikessa. Ei saa olla eri numero. Meinas olla pikkaisen tuskaa tapella siinä tiskillä 0 unien jälkeen, että päästään jatkamaan. Onneksi niillä vissiin petti uskomus ja englannin kielen taito. Päästiin paikalliseen Ryan airin koneeseen. Eli polvet suussa kahden tunnin lento, joka yritettiin torkkua, kun perillä oltais kuitenkin aamusta...

Mut viimein perillä! Matkatavaratkin löyty joten ei voi valittaa. Tuttu hassu britti löysi meidät kentältä ja niinpä seikkailu sai ensimmäisen kiintopisteen! Käytiin heittää tavarta kämpile, tunnin välikuolema ja kattelee paikkoja. Käytiin lähistöllä olevan hienon hotellin poolilla (kuva flickerissä) ottamassa ehkä maailman parhaat mohitot. Ei niille pärjää ees Etelä-Afrikkailaiset vastaavat! Siitä sitten riksalla takas kämpille, ittensä kuntoon pössäytys ja eteenpäin!

Ilta istuttiin Iainin ja Lauran ranskalaisessa ja ruotsalaisessa kaveriseurueessa Fridays raflassa. Kaikki juomat 2 yhden hinnalla eli otettiin muutamat olutkannut ja drinksut hyvän ruuan seurassa. Sitten alkoikin jo nukkumattomuus painaa ja kotia. Kaikenkaikkiaan mahtava alku ollu reissulle! Iain ja Laura on parhaat! Tästä tulee vielä mukava alku matkalle..

Alun alku

Vihdoin on tän aikana. Takana on pari vuotta lomansäästämisiä, kandin tekemistä, pitkiä työpäiviä ja loputonta rahansäästämistä. Takana on myös hauskat läksiäiset kamujen kanssa, viimeiset saunomiset ja kylmät ilmat. Tukka on lähtenyt, kämppä on vuokrattu, viimeiset siiderit on maisteltu, reput on viimeisen kerran pakattu ja jopa osa majoituksista hommattu. Edessä on 2kk kokemuksia, tapahtumia, ihmisiä ja varmasti kaikkea,jota ei vielä edes osaa ajatella. Vielä ei jännitä.

Nyt istutaan autossa Turku-Hki sateisella moottoritiellä ja pää on aika tyhjä. Perinteiset kysymykset kiertää mielessä: tulihan passi mukaan, onko lentoliput, jäikö hella päälle, kuinka nopeasti maha rupeaa reistaamaan intian ruuilla ja niin edelleen.. Ei oo sanoja kuvaamaan tätä innostusta. Me mennään semmoisiin paikkoihin,joihin suurin osa meidän tutuista ei koskaan pääse. Yks kuukausi Fidzillä. Mindless niinku Konttisen Mike sanoisi.. Vielä ei jännitä.

Ja tää koko homma alkaa vielä mahtavasti. Päästään vihdoin ja viimein vierailee Lauran ja Iainin luona! Eipä siitä kauaa oo haaveiltukaan.. Onneks tääkin toimi. Eli ensimmäisenä on kohteena Bangalore, johon mennään Delhin kautta. Otetaan semmoinen kevyt laskeutuminen Aasian suuntaan ja lähdetään siitä liikkeelle. Sen jälkeen hypätäänkin omille siiville ja kokeillaan Delhi omin voimin. Vielä ei jännitä.

Eli nyt on aika siis siirtyä kentälle ja uuteen finskin loungeen. Pari viiniä vaikka alle. Toivottavasti niillä on kolmioleipiä. Maailma ei ois mitään ilman kolmioleipiä. Vielä viimeiset puhelut tärkeimpiin paikkoihin ja hyvästellä kuskit. Kohta mennään. Nyt jännittää.