Rauhallinen paratiisi

Nyt tuli lottovoitto. Täysosuma kuin kylmä kokis kesähelteellä.. Hymyä riittää kuin Naantalin keksillä vai miten se oli. Oli nimittäin aika vaihtaa jo paikkaa, kun turistien suosiossa olevan paikan meluisat ruokailut sai riittää. Niinpä suunnattiin kohti lähellä olevaa pikku saarta nimeltään Namua ja otettiin norjalaiset pariskunnat mukaan.

Ja paikka osottautui melkoiseksi paratiisiksi! Jo matka saarelle antoi hyvän kuvan. Pääsaarelta piti soittaa tai heilutella saarelle, että tulkaapa hakemaan. Vaikka laskuveden aikaan koko matkan olis ehkä voinut kahlatakin, sen verran matalaa vesi oli. Tosin tavaraa oli paljon mukana, kun saarelta ei voinut ostaa mitään ja juomavesikin piti ostaa.. Paikka oli myös kuuluisa kilpikonnistaan ja niitä olisi pitänyt näkyä matkalla vaikka kuinka paljon. Mut eipä niitä näkynyt.. Onneksi veneenkuljettaja oli sellaisen nähnyt meitä noutaessa ja otti kyytiin. Sitä me siinä hetki ihmeteltiin ja sitten päästettiin vapaaksi. Hauska otus!

Saari itsessään oli vulkaanisesta kivestä koostuva mäki, joka pilkisti merestä. Koko saarella on vain yksi pieni ranta tasaisella alueella, ympärillä jyrkkä mäki viidakkoineen. Rannalla on vain 10 pientä falea, joten porukkaa ei mahdu paljoa. Aluksi oltiinkin ainoat asikkaat..tuntu kuin oltas oltu omalla saarella. Ja koko saarella ei ollut sähköjä. Niinpä illat vietetään myrskylyhdyn valossa. Aika hieno telttailufiilis. Varsinkin, kun täällä falet on kookoslehti seinäisiä eikä mitään muovi hömpötystä..

Mut paikan hienoin puoli on vielä kertomatta. Eli suihkut. Ne on ulkona ja seinät on tehty harkoista. Seinä yltää suurinpiirtein olkapäihin ja kattoa ei ole. Seinästä törröttää vain muoviputki, josta tulee sadevesisäiliöistä vettä. Ei ole oikein sanoja kuvailemaan kuinka hienolta tuntu käydä suihkussa illalla myrskylyhdyn valossa ja katsella miljoonia tähtiä. Ihan mieletöntä!

V&J jäi meidän kanssa tänne muutamaksi yöksi. Ja sinä aikana kierrettiin saari ympäri (pelottava kokemus, kun toisenpuolen aallot oli ihan liian isoja ja ihan liian lähellä liukasta kivirantaa), kiivettiin mäen päälle, snorklailtiin (nähtiin riuttahai ihan läheltä! N 1.5m pitkä) ja retkeiltiin. Mukavan leppoisaa ja tuntu oikein akkuja lataavalta lomalta. A myös sai V:ltä oppitunteja virkkaamisesta, jonka lopputuloksena syntyi hieno kännykkäpussi. Seuraavasta kaupungista pitääkin kuulemma kuumeisesti sitten etsiä omat koukku ja lankaa..:)

- tee