Kahden yön jälkeen oli aika vaihtaa taas majaa ja tavoitteena Otto&Fanny niminen paikka. Pienten kyyti sekoilujen jälkeen päästiinkin tänne ja tää paikka on mahtava! Pieni ja idyllinen paikallisen vanhan pariskunnan paikka. Henkilökunta mahtavan mukavaa ja ottivat vastaan kuin oltas vanhoja tuttuja. Muutenkin tää paikka on kuin omaan mummulaan tulis. Hiljaista, rauhallista ja semmoinen vanhan paikan tuoksu. Ja kun me oltiin aluksi ainoat vieraat koko paikassa, niin tuli aika hieno fiilis. Täällä rentoudutaan ja maataan riippukeinussa seuraavat kolme päivää!
Illallisella fiilis omasta mummolasta senkun voimistui. Ruoka täällä on käsittämättömän hyvää. Sellaista simppeliä perus ruokaa. Mut se on hyvää. Ja sitä on paljon! Niinku mummulassa aina pitää olla. Eka illallinen oli kokonainen paistettu kana vissiin 5:llä lisukkeella vain meille kahdelle. Burb. Sanoinko muuten jo, että se ruoka oli hyvää? Tekis mieli palkata tämä kokki Harry meille Suomeen..
Tämä paikka todellakin ansaitsee paikkansa Fidzin parhaimpina paikkoina. Harmi vaan, että kärsivät siitä, että kuljetusta hoitavan ison veneen yritys sortaa tätä paikkaa ja he käskevät ihmisten välttää tätä paikkaa tai vaikeuttavat kuljetuksia. Siksi mekään ei meinattu tänne päästä. Iso vene ei vain kuuluttanut koko paikkaa ja me kökötetään vain odottaen.. Onneks kaikki päättyi lopulta hyvin ja täällä ollaan..
Tää on ehkä eka kerta, kun päästään näkemään vähän enemmän paikallista meininkiä. Koska muita vieraita ei juuri ole, niin on tutustuttu henksuun. Eilen illalla vietettiinkin perinteisti fidziläisten iltaa eli juotiin Kava-nimistä juomaa niiden kans. Se on tehty jonkun kasvin juurista ja näyttää lähinnä kuravedeltä. Maistu se ei juuri millekään, mut se on lievästi narkoottinen. Mikä tarkoittaa sitä, että jos juot sitä paljon, niin kieltä vähän kutittaa.:) Hauska ilta oli ja nähtiin oikeaa vieraanvaraisuutta.
Fidziläiset on kai yleisesti ottaen aika uskonnollista porukkaa ja sunnuntai onkin täällä kirkko- ja lepopäivä. Mentiin vanhan Milli rouvan mukana paikalliseen katolliseen kirkkoon vähän kattomaan meininkiä. Ja oli hieno kokemus! Ei niin melankolinen meno kuin suomessa. Ihmiset laulaa hyvin porukassa niinku kaikki ois sovittu hyvin etukäteen, paikalla on paljon eloisia lapsia ja vaikka palvelus pidettiin Fidzin kielellä, niin pappismies toivotti meidät tervetulleiksi alussa englanniksi. Ja kyllä ne lapset meitä ihmettelikin.
Mut nyt riittää kirjoitus tältä erää. Käykää kurkkaa uusia kuvia. Ja muistakaakin tykätä niistä, kun paikallisella yhteydellä meillä tais mennä 2h niiden lataamisessa!;)
- tee, riippumatosta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti